Niin vähän voi ymmärtää

Ihmisen osa niin mitätön,

hiekansirunen maapallon ajassa,

pölyhiukkasta pienempi ikuisuuden rinnalla.

Kohtaamme ihmisiä 

kasvokkain, netin välityksellä,

kirjoissa.

Jokainen meistä jättää jälkensä kohtaamiinsa,

olivatpa toistemme sivuamiset ajallisesti

suuria, vaikuttavia tai enkelinsiiven hipaisuja.

Taas valo viiltää taivaanrantaa,

se päivän yöstä erottaa.

On tullut aika pois se antaa,

jota niin paljon rakastaa.

Sen järjellä me ymmärrämme,

kun toinen lähtee, toinen jää,

vain pieni lapsi sisällämme 
ei sitä saata käsittää.

Hyvää matkaa, hyvää matkaa,

kulje kanssa enkelten...
A-M Kaskinen

Joulunajan rauhassa, hiljaisuudessa olen muistoissa

vaeltanut, kohdannut ajatuksissa monia

itselleni merkitseviä ihmisiä.

Jotkut heistä ovat tulleet ajatuksiini lupaa kysymättä,

jotkut korttien kautta, joulutoivotuksin,

ja pysäyttävin blogituttu, nuori taistelija,

joka on liukumassa rajan taa.

Usko Viitanen jäi mieleeni lapsuudesta/nuoruudesta

taitavana tulkitsijana,

Murtakoon hänen äänensä pois ahdistuksen

muuttamattoman edessä

ihminen voimaton

osa ikuista elämänkiertoa

sellaisenaan tärkeä meistä jokainen.

Joulurauhaa

Ystävälliselle pariskunnalle hautausmaalla:

Suurkiitokset

Ilman teitä kynttiläni ei loistaisi 100 tuntia

Kaasusytytin ei pitänyt yli -22 asteen pakkasesta,

enkä ollut ottanut varaneuvoja mukaan.

Pelastitte käyntini.

Naapurit saivat glögit ja kortit, ne kaikkein viimeisimmät.

 

 

Ai, miksi yhdessä on vain uuden vuoden toivotukset,

niin, hänellä ei ole joulua.

Jäälyhtyjä tuli valmiiksi sattuneesta syystä vain kaksi,

päivällä kirinyt pakkanen olikin jäädyttänyt

ämpärini rikki.

No, hyvä, että ne kaksi.

Joulurauhaa!

Happy, haittaako se?

Tein luokkaan tällaisen kalenterisukan.

Numerolappu vaihtuu, sisältö pysyy vakaasti samanlaisena

ja jokainen vuorollaan saa ottaa ruokailun jälkeen

karkit sukasta.

Hyvin on toiminut.

Väliin olemme saaneet hiukkasen jotain valkeaa nurmikolle

ja taas vesisateet ovat sulattaneet lumet pois.

Tällä hetkellä on melkein samanlainen lumen määrä

kuin tässä itsenäisyyspäivän kuvassa.

Teimme oppilaiden kanssa tuorekelmu/paperinarukuusia.

Ensin kartongista kartio, jonka päälle tuorekelmua,

liimaa ja paperinarua.

Anu-Riikka Lampinen oli laittanut KK:n ohjeisiin

ja mieluusti kokeilimme.

A-R ei tuo niin mahdottoman helppo ollut, 

kaikki saivat kuitenkin valmiiksi kuusensa.

Kuuset ovat koristaneet käytävää tämän viikon.

Joulukortteja tein, julkaisen myöhemmin, kunhan
vastaanottajat ovat saaneet omansa.
Oppilaille pitäisi vielä tehdä omansa.

Paljon on ollut sateisia päiviä, auringon valosta 

saimme nauttia viikko sitten.

Tämän syksyn aikana olen nautiskellut amarylliksen leikkokukilla.

"Otan tuon valkosen", sanoin kerran kotona kaupassa,
valitessani amarylliksen sipulia,

en tiennyt, että tavaroita tuonut kuorma-auton kuljettaja

oli Valkonen. Siitähän sitten kotiväki sai aiheen

kiusata minua.

No, valkoiset kukat ovat kauniita.

Viidesti päivässä punnittu ja mitattu ruoka-annos

ja liikkumiset ovat antaneet hyvän unen,

jäseniin lämpimän olon ja vieneet kohti

 tavoitepainoa.

Hitaasti tulee pysyvämpää sanovat,

vaikka mieli soisi, että tuloksia tulisi nopeammin.

Ostin pitkälle kevääseen riittävän kuntosalikortin,

tuskin innostun kolmesti viikoissa käymään, kun voin

kiusata itseäni kotonakin, mutta hyvänä täydentäjänä

salikäynnit tulevat olemaan.

Löysin kirjastosta "melkein sukulaisen" Pentti

Haanpään kirjan Eräs avioliitto.

Jälleen kerran sain todeta, että Haanpää oli aikaansa

edellä, niin ajankohtaisia vieläkin hänen tekstinsä ovat.

Hiukan epäröiden otin luettavakseni Tatjana de Rosnayn 

Nimeni on Sara-kirjan.

Kansiko lie aiheutti epäröinnin?

Kun pääsin juonen sisään, pidin todella kirjasta,

en osaa eritellä miksi, eikä lie tarpeenkaan.

Yksi tämän vuoden parhaista lukemistani.

Joulujuhlaohjelmia olemme harjoitelleet,

perjantaiaamuna on esitykset.

Lapset ovat väsyneitä ja taitavat vanhemmatkin olla.

Kävin Delkasin luona saamassa kulmani kondikseen,

en näytä enää bresneviläiseltä.

Voisin laittaa jouluista kuunneltavaa,

mutta jaksamisestani ja kohtaamistani hyvistä ihmisistä

onnellisena laitan  Williamsin Happy,
haittaako se?